Veto kiukaan tarina
VETO kiuas syntyi yhden miehen aidosta kiinnostuksesta saunaa, lämmitystekniikkaa ja uusia innovaatioita kohtaan vuonna 1949. Saunomista harrastanut ja taloyhtiöitä lämmitysasioissa neuvonut kauppaneuvos Arvo Oksanen huomasi, että puukiukaissa voitaisiin soveltaa samaa tekniikkaa kuin lämmityskattiloissa. Kaikki palamisesta syntynyt lämpö saataisiin talteen tehokkaammin jälkipolttimen ansiosta.
Puulämmitteisen VETO kiukaan tarina. Elettiin 1940-luvun loppua. Helsinkiläisellä Arvo Oksasella oli oma pieni yritys vakituisen työn ohessa, kommandiittiyhtiö Lämmitysneuvonta. Iltaisin hän kävi neuvomassa taloyhtiöitä, kuinka kaikki lämpö saataisiin talteen taloyhtiön isoista lämmityskattiloista. Tänä päivänäkin tärkeä aihe, palamistekniikka, kiinnosti häntä.
Arvo Oksasella oli ajatus, että kaikki palamisesta syntynyt lämpö täytyi saada talteen tehokkaammin. Siihen aikaan lämmityskattiloissa oli jälkipolttimet, joiden avulla lämmitystä tehostettiin. Arvo Oksanen sai ajatuksen, että samaa tekniikkaa voitaisiin soveltaa myös puukiukaissa. VETO puukiukaaseen suunniteltiin markkinoiden ensimmäinen jälkipoltin eli erillinen lieskapesä, johon johdetun ilman avulla kaasujen palaminen tehostui huomattavasti. Kiukaaseen suunniteltiin myös pystysuuntaiset ilmakanavat, joita pitkin saunassa oleva huoneilma pääsi nousemaan vapaasti alhaalta ylös ja kivitilan lomitse. Ilman läpivirtaus tehosti saunan ja kivien lämpeämistä ja tasoitti lämpötilaeroja.
Vielä 1940-luvulla kiukaat olivat pääasiassa kertalämmitteisiä. Saunaa lämmitettiin kylpykuntoon pidemmän aikaa. VETO kiuas suunniteltiin alusta saakka jatkuvalämmitteiseksi, jotta saunominen olisi sujuvampaa.
Ensimmäiset puukiukaan prototyypit suunniteltiin ja testattiin 40-luvun puolella. Puukiukaita alettiin valmistuttamaan alihankkijoilla pian sen jälkeen Muko Oy:n toiminnan alkaessa. Tähän päivään saakka ne ovat olleet Arvo Oksasen perustaman Muko Oy:n tuotannossa.
Tuotekehittelyä VETO puukiukaaseen on tehty vuosikymmenien aikana jonkin verran, vaikka itse kiuas on rakenteeltaan pysynyt samana.
VETO puukiukaaseen kehitettiin markkinoiden ensimmäinen lasiluukku. Se oli ihan uutta, ja ensi alkuun vaihtoehtoinen vanhan umpiluukun kanssa. Nykyään VETO puukiukaissa on vakiona lasiluukku ja siitä on tullut markkinoiden pääasiallinen luukkumalli.
Ilmankostutin lisättiin puukiukaaseen vasta sähkökiukaan jälkeen noin 70-luvun taitteessa. Kiuaspiirroksissa jälkipoltin sijaitsi kiukaan takaosassa, jolloin sen päälle jäi tyhjänpäiväinen kansi. Arvo Oksanen keksi sijoittaa kannen paikalle matalan altaan, johon saunoja pystyi kaatamaan vettä. Tämä oli lisäksi yksi kiukaan kuumimmista kohdista, koska savukaasut kiersivät kiukaan yläosassa altaan alapuolella, jolloin altaan vesi kiehuu nopeasti. Keksintö oli merkittävä, koska vettä lisäämällä löylyistä saatiin kosteammat, mikä sopi monien saunojien makuun. Toisaalta altaaseen ei tarvinnut lisätä vettä, jos sattui pitämään kuivemmista löylyistä.
Arvo Oksasen keksinnöt; jälkipoltin, puukiukaan pystysuuntaiset ilmakanavat, lasiluukku sekä ilmankostutin, olivat uusia ja merkittäviä. VETO puukiuas kiinnosti laajalti ja keräsi huomiota messuilla ja sauna-alalla kansainvälisestikin. Se palkittiin useilla mitaleilla, mm. Vermeil Keksijäin-näyttelyssä Brysselissä. Mainittakoon vielä, että vuonna 2003 VETO puukiuas osallistui Tekniikan Maailman puukiuasvertailuun (10B – 03), ja se sai testin parhaan yleisarvosanan ja parhaan arvosanan seuraavissa ominaisuuksissa: käyttöönotto, lämpötilan tasaisuus, löylynantokyky ja puunkulutus.
VETO kiukaita on toimitettu vuosikymmenien aikana moniin suomalaisiin ja ulkomaisiin saunoihin. Kiukaita on tilattu myös julkisiin saunoihin, tilaus-saunoihin, merkkihenkilöille, valtionpäämiehille, valtioneuvoston jäsenille, hotelleihin ja kylpylöihin.
VETO puukiukaalla on tyytyväisiä uusia ja uskollisia vanhoja asiakkaita. Jotkut heistä ovat ostaneet edellisen VETO kiukaan 30-50 vuotta sitten, käyttäneet sitä aktiivisesti ja tulevat vasta nyt vaihtamaan kiuasta uuteen. He hakevat itselleen uudestaan saman kiukaan, koska luottamus kiukaaseen on syntynyt.
Sähkölämmitteisen VETO kiukaan tarina. Sähkölämmitteisen kiukaan suunnittelu aloitettiin Muko Oy:ssä 60-luvulla ja Veto Elektro -sähkökiuas tuli jatkuvaan tuotantoon vuonna 1966.
Sähkökiukaan uudenlaisen avoimen rakenteen ja kauniin muotokielen lisäksi, Arvo Oksasen vision ydin oli sähkökiukaan sisäänrakennettu ilmankostutin. Se oli keksintönä ainoa laatuaan ja kosteiden löylyjen erinomaisuus vakuutti kuluttajat. Muko Oy sai tuotteisiinsa liittyviin keksintöihin perustuvia patentteja Suomessa ja ulkomailla.
Ilmankostutin oli ratkaisu sähkösaunoja vaivaavaan ongelmaan: nimittäin sähkökiukaiden löylyt koettiin kuiviksi, johtuen siitä, että ihmiset olivat tottuneet aiemmin kylpemään puulämmitteisissä saunoissa, joissa löylytila oli usein samassa huoneessa pesutilan kanssa. Tällöin saunan ilma oli ollut kosteampi. Nyt kun sähkökiukaita asennettiin ympärivuotisiin asuntoihin ja erilliset löylyhuoneet yleistyivät, ihmiset kokivat löylyt kuivemmiksi kuin ennen. Ilmankostuttimesta höyrystynyt vesi teki saunan ilmasta kosteamman, ja kosteammissa löylyissä oli miellyttävämpää saunoa.
60-luvulla perhesaunoihin tarkoitetut sähkökiukaat olivat pääasiassa laatikkomaisia ja seinään kiinnitettäviä. Arvo Oksanen haki VETO sähkökiukaaseen alusta alkaen täysin erilaista muotoilua kuin markkinoilla olevilla kiukailla oli. Sähkökiuas suunniteltiin muodoltaan pyöreäksi ja se seisoi omilla jaloillaan lattialla; kiukaan muoto miellytti silmää ja se vei pienen tilan löylyhuoneesta. Lisäksi VETO sähkökiuas toimi kohtalaisen pienellä kivimäärällä, mikä teki siitä nopean ja energiaa säästävän kiukaan kotitalouksiin. Suuren kivimäärän puuttumisesta huolimatta, kiuas muodosti pehmeät löylyt muista poikkeavan avoimen ilmankierron ja ilmankostuttimen ansiosta.
VETO sähkökiukaan rakenne perustui tehokkaaseen ilmankiertoon. Ilma pääsi kiertämään vapaasti alhaalta ylös. Kiuas ei ollut umpinainen vaan rakenteeltaan auki, jolloin kylmä ilma pääsi nousemaan alhaalta kiukaan läpi kattoon, eikä ilmankiertoa oltu tukittu kivillä. Avonainen, tehokas läpivirtaus oli avainsana VETO sähkökiukaan toimivuudelle.
Tullessaan markkinoille, VETO sähkökiuas oli ainoa ruostumattomasta teräksestä valmistettu sähkökiuas. Materiaaleista ja laadusta ei ole tänä päivänäkään tingitty, vaan kiuas valmistetaan edelleen kokonaan ruostumattomasta teräksestä täysin kotimaisin voimin.
VETO sähkökiukaiden vienti alkoi vetämään 60-luvun loppupuolella. Vientiin kiukaita meni niin hyvin, että markkinointipanostukset keskitettiin ulkomaille ja hyvien yhteistyökuvioiden ylläpitoon. Muko Oy:llä oli aikaisempaa kokemusta viennistä maatalouskoneiden osalta, joten myyntityö sujui hyvin. Mm. Saksaan sähkökiukaita toimitettiin paljon ja vienti ulkomaille jatkuu edelleen.
Mainittakoon myös, että VETO sähkökiuas on osallistunut vuosikymmenien aikana moniin sähkökiuasvertailuihin. Tekniikan Maailman sähkökiuastestissä (TM 12/1982) se sai testin parhaan arvosanan, viisi tähteä, mm. erityisen rakenteensa, lämpiämisnopeutensa ja saunan tasaisen lämmön ansiosta. Vuonna 2000 tehdyssä vertailussa (TM 1/2000) VETO sähkökiuasta kehuttiin rakenteensa ansiosta varmaksi ja nopeaksi kiukaaksi. Seuraavana vuonna VETO sähkökiuas valittiin kiuasvertailun (TM 1/2001) kahden parhaan joukkoon ja se sai kehuja mm. löylynantokykynsä ja laadukkaan rakenteensa vuoksi. Arvio alkoi sanoilla: ”Veto Elektro on monien mielestä sähkökiukaiden ”rolls-royce”. Sen korkealuokkainen rakenne on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä ja suorituskyky vähintäänkin ”riittävä”.”
Minisaunan tarina. 1980-luvulla Arvo Oksanen sai ajatuksen, että saunoja pitäisi voida rakentaa edullisemmin pienempiin asuntoihin, jotta kaikki voisivat saunoa. Hän kehitti täysin uuden tuotteen: markkinoiden ensimmäisen minisaunan.
Mukon minisauna mahtui kylpyhuoneeseen 1m x 1m tilaan. Se oli kokonaan valmispaketti, joka ei tarvinnut erillistä rakennuslupaa. Saunassa oleva pieni kiuas oli 2,1 kw valovirta-kiuas, joka sai virtansa tavallisesta 10 ampeerin maadoitetusta pistorasiasta.
Minisaunaa kaavailtiin aluksi Amerikan markkinoille, jonne pääsy olisi ollut lottovoitto. Sitä ennen minisauna joutui kuitenkin hyvin tarkkoihin amerikkalaisiin tuotetesteihin ja se todettiin heidän mittapuunsa mukaan ”vaaralliseksi”. Ulkomailla saunoihin liittyi vielä paljon ennakkoluuloja, saunoja ei tunnettu, eikä kulttuuriin kuulunut saunominen, joten amerikkalaiset viranomaiset eivät antaneet minisaunalle myyntilupaa.
Muko Oy:n minisaunoja myytiin Suomessa parin vuosikymmenen ajan, jonka aikana useita kilpailevia minisaunoja ilmestyi markkinoille. Nykyään erilaiset minisaunat ovat osa saunavalmistajien tuotevalikoimaa.
Muko Oy
Muko Oy on vuonna 1952 perustettu helsinkiläinen perheyritys ja VETO merkkisten saunan kiukaiden pienvalmistaja. Arvo Oksasen perustaman yrityksen toimialaa on ollut vuosikymmenten aikana kiukaiden suunnittelun ja valmistuksen lisäksi maataloustyökoneiden suunnittelu ja valmistus, sekä maataloustyökoneiden ja -osien ja puutarhalaitteiden maahantuonti.
Muko Oy on vuonna 1952 perustettu helsinkiläinen perheyritys, jonka perustaja oli kauppaneuvos Arvo Oksanen (1908-1992). Arvo Oksasen ensimmäinen yritys oli 1940-luvulla perustettu Lämmitysneuvonta Ky, joka neuvoi taloyhtiöitä lämmitysasioissa. Ensimmäinen toimisto sijaitsi Ruusulankadulla. Ensimmäiset puukiukaat saivat alkunsa jo Lämmitysneuvonnan aikoina.
Vuonna 1952 perustettiin Muokkauskone Oy, ja pian sen jälkeen kaikki yritykset yhdistettiin Muko Oy –nimen alle, joka oli lyhennelmä Muokkauskone Oy:n nimestä. Toiminnan pian laajentuessa Muko Oy rakennutti isommat toimitilat Helsingin Konalaan, missä yritys sijaitsee edelleen.
Ensimmäisten vuosikymmenten ajan Muko Oy:n päätoimialaa oli maataloustyökoneiden suunnittelu ja valmistus. 50-luvun alun Suomessa oli huutava pula kotimaisista maataloustyökoneista. Samoihin aikoihin olivat sotakorvaustoimitukset päättymässä, joten metalliteollisuudella oli ylimääräistä tuotantokapasiteettia. Näin syntyi ajatus valmistaa maatalouskoneita kotimaisin voimin teettämällä osat usealla eri alihankkijalla ja kokoamalla koneet lopullisesti yhdessä paikassa.
Alihankkijaperiaatteelle perustuvan valmistustavan käyttäjänä ja kehittäjänä Arvo Oksanen oli ensimmäisiä Suomessa. Alihankinta oli vielä toimintatapana uusi, ja Arvo Oksasen saikin usein kuulla ihmettelyjä siitä ”miten voitte toimia kun teillä ei ole omaa tehdasta”. Amerikassa alihankkijaperusteinen valmistus oli jo tuttua, mutta Suomeen se rantautui vasta myöhemmin. Siihen aikaan Suomessa oli tapana valmistaa omat tuotteet itse, kukin omissa tehtaissaan.
Muko Oy suunnitteli ja valmisti maataloustyökoneita, kuten kultivaattoreita, lapiorullaäkeitä, niittokoneita ja perunannostokoneita. Arvo Oksanen kehitteli olemassa olevista maataloustyökoneista uudenlaisia käytännöllisempi muunnoksia, haki näille patentteja ja alkoi valmistaa tehokkaampia työkoneita maatilojen tarpeisiin. Mm. näiden uudentyyppisten maataloustyökoneiden avulla suomalaisten maatilojen työt helpottuivat ja nopeutuivat huomattavasti 1950-1980 -luvuilla.
Muko Oy:ssä oltiin aina kiinnostuneita siitä, mitä maailmalla tapahtui. Saksalaisen Walterscheidin voimansiirtoakselit löydettiin messuilta Saksasta, ja niiden maahantuonti aloitettiin yksinoikeudella vuonna 1955. Markkinoilla ei ollut alussa vastaavia tuotteita.
Muita Muko Oy:n valikoimissa olleita tuotteita on ollut mm. Walterscheidin hydrauliikkaputkiliittimet, amerikkalaisen Bolensin puutarhakoneet, italialaisen ADR:n napa-akselit ja Rasspen maatalouskonekomponentit.
VETO saunan kiukaita on valmistettu Muko Oy:ssä alusta saakka. Puulämmitteisen kiukaan prototyyppi suunniteltiin vuonna 1949 ja sen tuotanto aloitettiin vuonna 1952. Sähkölämmitteisen kiukaan suunnittelu aloitettiin 1960-luvun alussa ja tähän päivään saakka jatkunut tuotanto vuonna 1966. Sähkölämmitteinen kiuas oli looginen jatke puukiukaiden rinnalle. Tärkeää oli kuitenkin se, että sekä puu- että sähkökiukaissa oli omaa tuotekategoriaa mullistavia keksintöjä: Arvo Oksanen kehitteli sekä puu- että sähkökiukaaseen oman ainutlaatuisen rakenteen sekä ilmankostuttimen. Lisäksi kaikki kiukaat on aina valmistettu Suomessa.
Uransa aikana kauppaneuvos Oksaselle myönnettiin kymmenittäin erilaisia kunniakirjoja ja diplomeja lukuisista keksijäinmessuille ilmoitetuista innovaatioista, sekä maatalouskoneisiin liittyvistä keksinnöistä että saunan kiukaisiin liittyvistä keksinnöistä. Hänet valittiin mm. Belgian keksijäin ritarikunnan ritariupseeriksi. Suomalaisia ja ulkomaisia patentteja Oksaselle myönnettiin eri keksinnöistä kymmenkunta.