Puusaunan lämmitys ja hyvät klapit

Puusaunan lämmitys on monille saunojille osa kokonaisvaltaista saunaelämystä. Etenkin oman rantasaunan lämmitys kesälomalla.

Puusaunan lämmitys kannattaa aloittaa tyhjentämällä edelliseltä kerralta jäänyt tuhka. Näin ilma pääsee kunnolla kiertämään tulipesässä ja puut palavat hyvin. Puiden poltosta syntyvässä tuhkassa on paljon ravinteita ja mineraaleja. Tuhkan voi käyttää lannoitteeksi. Hyvä hetki levittää tuhka on ennen sadetta, koska sen mukana ravinteet huuhtoutuvat maahan. Lähes kaikki tuhka kelpaa metsän lannoitteeksi, mutta kasvimaan tuhkan puolestaan on oltava puhdasta koivun poltosta syntynyttä tuhkaa. Kotitalouskompostiin tuhkaa ei kannata laittaa, sillä se estää hajottajabakteerin toiminnan.

Tänä päivänä saunan lämmittäjän ensisijaiset toiveet ovat, että sauna lämpiää nopeasti, vähillä puilla eikä saunaan saa tulla ikävää katkua. Lämmitysaikaan ja tehokkuuteen vaikuttavat puulaji, puun kuivuus ja palamisilman oikea määrä.

Kiuaspesään sopivimmasta puulajista ollaan montaa eri mieltä, koska asiaa voi pitää osittain makuasiana palamisesta syntyvien aromien takia. Puulajit voidaan kuitenkin luetella polttoarvonsa mukaan seuraavasti: koivu, mänty, kuusi ja muut lehtipuut. Usein hyvä tulos on saatavilla oleva sekalainen kompromissi, sillä kaikki mainitut puulajit sopivat luukullisiin jatkuvalämmitteisiin saunan kiukaisiin.

Tärkeintä on, että puut ovat kuivia. Kuivat puut palavat puhtaasti ja antavat eniten lämpöä, kun puun kuivattamiseen ei kulu energiaa. Polttopuita kannattaa säilyttää katoksen alla tai liiterissä sateelta suojassa. Hyvässä liiterissä ilma kiertää esteettä puupinojen joka puolelta, oviaukko on tarpeeksi suuri ja oven kynnys matala. Jos puita säilytetään ulkona katoksen alla, klapien on hyvä olla korokkeella irti maasta ja talon seinästä, ja suojapeite vain niiden päällä, ei sivuilla. Oikein varastoituna klapit kuivuvat tarpeeksi yhdessä kesässä. Polttopuita on kuitenkin suositeltavaa kuivattaa seuraavaan kesään. Poltettavat puut on hyvä tuoda sisälle pari päivää ennen käyttöä loppukuivumista varten.

Ensimmäiseen pesälliseen eli sytykepesälliseen valitaan pieniksi pilkottuja ja herkästi palavia puita. Täydentävien pesällisten puiden läpimitta on suurempi. Puiden sopiva pituus vaihtelee kiukaan mallin mukaan. Klapit voidaan asettaa vaaka- tai pystyasentoon.

Puiden polttamisesta syntyviä pienhiukkaspäästöjä saadaan pienennettyä puiden puhtaammalla palamisella. Puiden polttaminen on puhtaampaa, kun puut on kuivia ja palaminen saa sopivasti ilmaa. Etenkin ensimmäisen pesällisen yhteydessä ilmaa ohjataan puiden alle tuhkaluukun kautta arinan läpi. Jos ilmaa on liian vähän, kaasut eivät pala kunnolla. Jos taas ilmaa on liikaa, heikentää se lämpötilaa. Näiden kummankin seurauksena syntyy epäpuhtauksia eikä kaikkea energiaa hyödynnetä.

Parhaimmillaan jatkuvalämmitteiset kiukaat lämpiävät jopa alle puolessa tunnissa kylpykuntoon ja säästävät puunkulutuksessa. Sauna on valmis, kun kivet ovat täysin lämmenneet ja saunan lämpötila on noin 70-90 astetta, riippuen tietysti siitä minkälaisessa lämpötilassa halutaan saunoa. Jos saunominen aloitetaan ennen aikojaan, jatkuva löylyn heittäminen saattaa pitää kiviä haaleina. Saunaa ylläpidetään lämpimänä koko saunomisen ajan lisäämällä silloin tällöin pari klapia kerrallaan tulipesään. Hyvin lämmitetyssä kiukaassa kivet pysyvät kuumina ja kuivina löylynheiton jälkeen.

Linkkejä:

Rinne: Perinnemestarin klapikirja

Helamaa: Kiuas saunan sydän